maanantai 12. toukokuuta 2014

heipsuhei jälleen!

En oo piiitkään aikaan kirjotellu tänne blogin puoleen mitään, mutta nyt olis vähän aikaa viimein päivitellä Sessen ja Lucian kuulumisia ja kertoa junnu yhdistyksen tulevista & menneistä tapahtumista. Alotetaan vaikkapa Xerciasta ja Luciasta. Eli siis tässä vähän tietoo kaikille ensinnäkin Luciasta koska eka postaus oli hieman.. noh.. lyhyemmän puoleinen. 
Thorsvik Lucia 
syntynyt: 24.3.2014
isä: Thorsvik Jokunen
emä: APH. Xercia
emänisä: Anttilan Q122 Onlinjoil ET
syntymäpaino: 48 kg
Luonteeltaan Lucia on varsin yhteistyökykyinen jos se vaan tahtoo. Riimun kanssa me ei olla ehditty tekemään tuttavuutta niiden muutaman kerran (2-5 päivän ikäisenä oli pari kertaa kiinni) jälkeen. Pitäis ryhdistäytyy ja napata pikkunen pallero narun päähän. Lucia on tosi utelias ja uskaltaa tutustua uusiin juttuihin. Aina välillä se tosin tykkää kirmata pakoon kun pitäisi tuttavuutta tehdä.. Siitä on myös kehkeytynyt todellinen pikkuporsas. Lucia on aina ihan kurassa kun sitä menee katsomaan, syyttääkkö tästä sitten äitiä kun ei ole lastaan pessyt vai onko lapsi tosiaan niin sotkuinen kuin antaa olettaa. Lucialla on paljon samanikäisiä tovereita joiden kanssa se tykkää leikkiä ja nukkua riehumisen jälkeen. Laitan tähän pari kuvaa viime päiviltä:


laitetaan nyt mammastaki muutama kuva :)

 26.4 järjestettiin sonnihuutokauppa Ali-Lekkalassa. Paikalle tuli aika monta junnua, minä itse, Senja, Robert, Oskar, Valtteri, Vilja (sekä heidän nuorempia sisaruksiaan), Sebastian ja Joukia. Huutokaupasta mentiin Toivosille yöksi. Kiitos Antille ja Marille kovasti! Söimme hyvää ruokaa, pelailimme jalkapalloa ja harrastimme kaikenlaista muutakin liikuntaa, kävimme tutustumassa navettaan ja lehmiin sekä Salmensuun tilaan. Ihastelimme myös John Deerejä, ja jopa valtramiehet ihastelivat niitä ;). Jokaisessa meissä tunnetusti asuu sisäinen John Deere fani. Tapaamisen jälkeen aloimme odottamaan kesän tulevaa leiriä entistäkin enemmän. Enään noin kuukausi! Junnuista on tullut aika tiivis yhteisö vaikka ikäjakauma on 05-97 :D. Eniten leiriltä ainakin itse odotan kaikkien kavereiden näkemistä, eläinten käsittelyä ja kaikkia hurjan hyvä ideoita sekä 24h vuorokaudessa yhteistä ihanaa aikaa junnujen kanssa!
Leiriä odotellen Laura, Xecia, Lucia ja muut Thorsvikin sorkkaeläimet


perjantai 25. huhtikuuta 2014

Kesän 2014 junnuleirille ilmoittautuminen

Eli siis tämän kesän junnuleirille ilmoittautuminen alkaa 26.4. ja vain 12 ensimmäisenä ilmoittautunutta mahtuu mukaan, joten jos haluat mukaan leirille niin kannattaa olla ripeä ;)
Huom! kaikkien leiriläisten pitää osallistua Okrassa 4.7. pidettävään juniorhandler kisaan!
Ilmoittautumisohjeet www.hereford.fi

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Thorsvik Lucia










hereford yhdistyksen tuleva ketjuvasikka syntyi 24.3.2014. Nimekseen vasikka sai Thorsvik Lucia. Lucian syntymäpaino on 48kg ja vasikka on ollut riimussakin pariin otteeseen. Lucia on sosiaalinen ja pirteä pikkuinen. Yritän postailla Lucian ja Sessen kuulumisia tänne blogiin aina välillä :')

Kevät, vasikat ja uusi ratsu ;)

Taas on kevät ja mennään huimaa vauhtia kohti kesää ja lomaa :) Karjatilalla kevään ensimmäiset merkit ovat uudet tulokkaat karjassa. Poikimakausi alkaa ja uusia vasikoita syntyy ihmettelemään ihmeellistä maailmaamme jopa useampi päivässä. Meillä tänä keväänä pitäisi syntyä 16 uutta vasikkaa. Tähän päivään mennessä meillä on maailmaan putkahtanut jo 8 vasikkaa joista 4 on sonneja ja 4 lehmiä. :) Tässä muutama kuva pikku söpöliineistä :3

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa poikinut Luoteen Jelly (i. Vokslev Eik) ja tyttärensä Luoteen Lilja (i. Venture Moler)


Sonnivasikka Luoteen Luigi (i. Global Force ei. BNMHPH 13P Heat 101S)
Tämän kevään ensimmäinen tulokas. Lehmävasikka nimeltään Luoteen Leidi (i. Huth Revolution ei. Star Tohon)
Pikkuriikkinen lehmävasikka Luoteen Lolly (i. TriaraXcelorator ei. OtapawaSkymate)
Sonnivasikat Luoteen Luigi ja Luoteen Liftari (i. Axa Golden-Oak Xceed ei. Innilän Tonni)



Kuka sanoo että vain hevosilla voi ratsastaa. ;)

Ei varmasti pukita tai pompi ;)  (karvanlähtöaika, sen takia kalju selkä :P )

 Lehmälläkin voi ratsastaa ja se on hauskaa! :) Säyseät ja rauhalliset Herefordit soveltuvat tähän erittäin hyvin. Tossa pari kuvaa mun uudesta ratsusta. :)

perjantai 7. maaliskuuta 2014

oikeutta suomalaiselle maidon- ja lihantuotanolle

Juu ajattelin kirjottaa tänään vähä pidemmän ja syvällisemmän jutun aiheesta joka jakaa paljon mielipiteitä. Kirjoitan oman mielipiteeni, joten älkäähän suuttukko. Eli aiheena on punaisen lihan syöminen ja tuotantoeläinten (korostaen nautojen) olot. Oon tutustunu tähän aiheeseen tosi paljo ja jaan nyt syvimmät mietteeni kanssanne. Voisin vaikka alottaa tosta punasesta lihasta ja sen tuottamisesta. Harmikseni oon tosiaan huomannu, että siitä tiedetään nykyään todella vähän. Kasvissyönti on tänä päivänä aika suosittu juttu. Onhan se hieno juttu mitä kaikkee niistä kasviksista saa tehtyä ja kasviksia pitäisi syödä se puoli kiloa päivässä myös ns. tavallistakin ruokavaliota noudattaessa. Mutta ne syyt tuntuu musta välillä todella uskomattomilta ja turhilta. Okei jos esim. uskonnon vuoksi ei voi lihaa syödä, osa ei vain yksinkertaisesti tykkää lihasta, laihduttaminen tai vaikka taloudelliset syyt ovat ihan hyväksyttäviä syitä. Sitten ovat ne eettiset syyt joista otan lainauksen eläinsuojelu yhdistys Animalian sivuilta:

"Monet kasvissyöjät ovat päättäneet jättää lihan pois ruokavaliostaan, sillä eläimet kärsivät tehotuotantotiloilla vain ihmisten makutottumuksien takia. Vaikka eläimet eivät kärsisikään, ne joutuvat ennemmin tai myöhemmin tapetuiksi lihansa vuoksi. Usein myös kehitysmaissa elävät ihmiset kärsivät länsimaisesta lihantuotannosta. Kehitysmaissa tuotettu vilja ei menekään nälkää näkevien lapsien suihin, vaan se myydään valtion velan maksamiseksi halvalla lihakarjan ruuaksi."

En usko, että Suomesta löytää tehotuotantotilaa. Tehokkaalla tuotanolla sekä tehotuotanolla on selvä ero. Tehokas tuotanto tarkoittaa käsittääkseni sitä, että esim. laadukasta lihaa tuotetaan ihmisten käyttöön Suomessa moitteettomissa tiloissa. Se tarkoittaa, että eläimiä lähtee teuraaksi useamman kerran vuodessa, jotta suomalaiset maksavat asiakkaat saavat syödäkseen hyvin eläneen eläimen lihaa. Tehokkaalla tilalla eläimet saavat oikeanlaista ruokaa, säilörehua, väkirehua sekä kivennäisiä mistä nauta saa esim. magnesiumia ja erilaisia hivenaineita. Ravinnosta naudan pitää saada tietyt valkuaisaineet, seleenit yms. jotta kasvu tapahtuu oikeassa tahdissa tavoitteiden mukaisesti. Rehujen pitoisuuksia tarkkaillaan ja nuoret sonnit ja hiehot punnitaan tietyin väliajoin kun halutaan tietää miten ne kasvavat ja onko ruokinta onnistunut. Tehotuotannoksi kutsuisin vaikkapa tämän monen suuresti ihaileman maan, Yhdysvaltojen tai Brasilian tuotanto menetelmiä. Mielestäni on todellakin väärin syöttää naudoille hormooneja ja niille täysin sopimatonta ruokaa. Mitähän suomalaiset eläintensuojelijat sanoisivat kun näkisivät millaisissa oloissa eläimet siellä elävät ja miten niitä kohdellaan jos suomalaisten tilojen toiminta järkyttää heitä jo? Olisiko USAn ja Brasilian lihantuotanto jo superhyper tuotantoa? Vaikka karjalla olisi hyvät oltavat tilalla, niiden viimeinen matka voi kestää päiviä ilman ravintoa tai nestettä tukahduttavan kuumissa ja eläintä stressaavissa oloissa. Lopetusmenetelmät vaihtelevat myös laidasta laitaan. On normaalia että teurastamoilla työskentelevät ne ihmiset ketkä eivät saa muualta töitä. Olen nähnyt muutamia dokumentteja lihan jalostamisesta ja mua jollain tapaa järkytti puolalainen mies henkilö. Hän työskenteli teurastamolla koska halusi tappaa. Hän purki vihaansa naisiin tappamalla eläimiä. Viha naisia kohtaan johtui hänen edellisestä suhteestaan.  Kyseinen dokumentti taisi olla nimeltään food inc ( http://documentaryaddict.com/Food+Inc-2174-documentary.html ) tossa linkki siihen, en löytäny suomenkielisii tekstei että nauttikaahan espanjan kielisistä teksteistä, ne jotka ymmärtää englantii ni selvii hyvin. En väitä, etteikö sielläkin päin olisi hyviä esimerkillisiä tiloja, mutta sielläpäin mitä halvemalla liha tuotetaan, sen halvemmalla sitä myydään ja sitä enemmän sitä ostetaan. Hyvän lihan tuottaminen maksaa hieman enemmän ja siksi ulkomaalaista lihaa saa halvemalla. Mielestäni suomalaisesta lihasta kannattaa maksaa, teurastajat saavat hyvää palkkaa ja ovat ammattitaitoisia. Jokin aika sitte saksalaisen lihan hinta kallistui kuin teurastajille alettiin maksamaan kunnon palkkaa. Ja kun tuossa tekstissä muuten sanotaan että enemmin tai myöhemmin ne tapetaan lihansa vuoksi, niin kyllähän kaikki kuolevat ennemmin tai myöhemmin. Mitä naudan ruholle tehtäisiin, jos aina odotettaisiin että luonto korjaa. Nautoja kuitenkin on miljoonia tässä maailmassa. On jännä miettii, miten ihmiset sanovat että nauta tuhoaa maailman metaanipäästöillään. Eiköhän se pääasiassa ole ihminen kuka omilla päästöillään tuhoaa maailman. Loppun vielä se, että kehitysmaiden lasten nälkä ei ole kytköksissä suomalaiseen naudanlihan tuotantoon.  Sivuilla mainostetaan että on ekologisempaa syödä kasvipohjaisia tuotteita maitotuotteiden sijaan. Mutta eipä unohdeta tästä ristiriitaa, missä riisi ja soija tuotetaan? Aivan. Ne tuotetaan lapsityövoimalla vaikkapa Intiassa. Sivuilla kerrotaan että ihminen ei tarvitse lehmän maitoa, mutta mietitäänpä mitä kaikkea saammekaan maidosta.. kalsiumia, d vitamiinia, proteiineja, rasvoja.. Otammeko ne suomalaisesta lehmänmaidosta vai kalsiumit ja vitamiinit purkeista ja söisimme sademetsästä pelloksi raivatun alueen soijaa? Moraali kysymys.
Tosiaan se materiaali mitä esimerkiksi eläintehtaat.fi sivuilla esitellään, on hieman ristiriitaista. Sanotaan, että nautaa stressaa kaikenlaiset yllättävät ja uudet asiat. Tietysti videoissa eläimet voivat säikkyä herkästi kun lauma uusia ihmisiä tulee kesken lepoajan kameroineen hiippailemaan. Parsinavetatkin herättävät keskustelua. Onko oikein pitää nautoja parsissa monta kuukautta? Lehmä märehtii ollessaan rauhallinen ja tyytyväinen. Yleensä lehmät seisoskelevat tai makoilevat parsissa märehtiessään. Onttosarviset sorkalliset ystävämmehän rakastavat rutiineja & säännöllisyyttä. Lypsyrotujamme ei ole luotu vaeltamaan ohuessa turkissaan Suomen pakkasiin. Lypsylehmätkin pääsevät jaloittelemaan ulos jos sää sen sallii. Rodut, joilla on tarpeeksi paksu turkki ja kyky pärjätä ulkona, hyvänä esimerkkinä Hereford, ovat ympäri vuoden pihatoissa tai vastaavissa. Mieleeni herää kysymys, joihin eettisistä syistä lihan ruokavalioistaan pois jättäneet eivät ehkä osaa vastata: mitä teemme kaikilla miljoonilla naudoilla tässä maailmassa, jos emme hyödynnä niiden erinomaista maidon- ja lihantuotanto kykyä?


tehotuotanoa pahimmillaan. Kuvassa lihantuotanoon tarkoitettuja eläimiä ahtaissa oltavissa, kuvassa on havaittavissa eläinten kärsimys. Huomatkaa sarkasmi.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Tapaaminen 22.-23.2. Perttelissä

Meillä junnuilla oli ensimmäinen tapaaminen joka ei ollut minkään tapahtuman yhteydessä 22.-23.2. Jenseneillä Perttelissä. Tapaamiseen osallistui 11 Hereford junnua. Kaikilla oli hauskaa ja jokaiselle jäi varmasti mahtavia muistoja tästä tapaamisesta. :)
Lauantaina puolen päivän aikoihin kaikki saapuivat paikalle. Aloitimme tulevan kesän leirin suunnittelemista. :) Kävimme ulkona tutustumassa tilan rakennuksiin ja eläimiin. Lauantainahan oli suomen viimeinen jääkiekkopeli Sochin olympialaisissa, joten pakkohan se oli katsoa. ;) Asiaankuuluva kisakatsomo ja mahtava seura niin mikäs siinä katsoessa, kun Suomi vielä voitti pronssia 5-0!
Lauantai-iltana kävimme saunassa ja uimassa, jonka jälkeen jo pitikin vetäytyä yöpuulle.
Sunnuntai aamuna kaikki saivat kuitenkin hilattua itsensä sängystä ylös. Aamupalan jälkeen lähdimme taas käymään ulkona. Sitten lähdön hetki olikin jo lähellä. Kukaan ei olisi vielä halunnut lähteä, mutta pakkohan se oli. :'( Jokaiselle jäi ikävä, mutta uutta tapaamista olemme suunnitelleet jo huhtikuulle, joten pian taas nähdään! :)

torstai 26. joulukuuta 2013

Tapaninpäivän tunnelmia vesisateessa

Kävin tänään navetalla kameran kanssa ja tässä muutamia kuvia: :)









ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014 TOIVOTTAA HEREFORD JUNIORIT!

lauantai 14. joulukuuta 2013

A R T

Mulla ei tosiaankaan oo postausideoita, varsinkaan nyt kun mitään ei ole oikein tapahtunut. Mulle tuli kuitenkin idea, että laittaisin tänne muutamia ns. Lehmä taideteoksiani, eli kuvia piirrustuksistani joista itse pidän. En tiedä onko tälläinen postausidea hyvä vai huono, mutta ainakin tää on erilainen! :) hope you enjoy..
Juu tän työn tein syksyn alussa, ekaa kertaa öljyliituja käyttäen, oli ongelmia vähän kun en oikein tiennyt miten ne toimivat mutta kuitenkin.. 
Öljyliiduilla tehty työ eilis illalta
Öljyliitu työ tältä päivältä
Antiikkia antiikkia! Vuodelta 2010, peruslyijäriä käyttäen.
Vesiväreillä tehty siluetti työ.
Puuväri työ viime vuodelta
Siluetti tavallisilla liiduilla, 2011
Tavallisella lyijärillä, 2012
Kuviksen valinnaisen työ, 2013, aiheena oli yhdistää kaksi maalausta ja tässä yhdistettynä Franz Marcin Gelbe küh ja Andy Warhoolin työ, joka oli Amerikassa maitopurkkien kyljessä
2011 kuviksen työ, aiheena ihminen mutta mitäs onkaan taustalla...
2012, horisontti työ






lauantai 30. marraskuuta 2013

Juniorhandlerin osallistujat elma 2013






 Aikio Tanner(2005) oli näyttelyn  nuorin osallistuja. Hän oli oman luokkansa toinen ja champion-kehän viides. Hän asuu Teuvalla, ja heillä on kotona Hereford-karjaa. Näyttelyssä Aikio talutti Thorsvikin Kieloa.

Sara Kuuluvainen (2003) oli nuorimpien luokan ensimmäinen. Hän oli myös champion-kehän toinen. Sara asuu Kirkkonummella ja heillä on kotona Hereford-karjaa. Eläimenä näyttelyssä Saralla oli Luoteen Kanttarelli.


 Joukia Tanner (2003) oli nuorimpien luokassa kolmas. Joukia on Aikion isoveli. Kotona heillä on Hereford-karjaa. Näyttelyhiehona Joukialla oli Thorsvikin Kassandra.
    Iiris Moisander (1995)   oli ensimmäisessä luokassa kolmas. Hän asuu Orimattilassa ja heillä on kotona Hereford-karjaa. Iiriksen hieho näyttelyssä oli APH Z-Dance.
 Vilja Toivonen (2003) oli nuorimpien luokan kolmas. Hän asuu Salossa. Viljan kotona on myös Hereford-karjaa. Viljan näyttelyhieho oli APH Zora.
Senja Luomajärvi (2000) oli toisessa luokassa ensimmäinen ja champion-kehässä neljäs. Senja asuu Ylöjärvellä, Kurussa. Heillä on kotona pieni Hereford-karja. Senjan hieho näyttelyssä oli APH Z-Dance.
Henri Kuuluvainen (1999) oli toisessa luokassa toinen ja champion-kehässä viides.Hän asuu Kirkkonummella ja heillä on kotona Herefordeja. Näyttelyssä Henri talutti Thorsvikin Kassandraa.

Sebastian Tanner (1999) oli Toisessa luokassa kolmas. Hän asuu Teuvalla ja heillä on kotona Herefordeja. Hiehona näyttelyssä Sebastianilla oli Thorsvik Kielo.

Robert Jensen (2000) oli Toisessa luokassa kolmas. Hän asuu Salossa ja heillä on kotona Herefordeja. Robert talutti näyttelyssä Luoteen Kanttarellia.

Oskar Jensen (2003) oli toisessa luokassa kolmas. Hän asuu Salossa ja heillä on kotona Hereford-karjaa. Oskarin näyttelyhieho oli APH Zora.

Laura Kuuluvainen (1998) oli kolmannessa luokassa ensimmäinen ja champion kehässä ensimmäinen. Hän asuu Kirkkonummella. Heillä on kotona Herefordeja. Näyttelyssä Laura talutti Luoteen Kefiiriä. 
 
Taru Luomajärvi (1998) oli kolmannessa luokassa toinen ja champion kehässä kolmas. Hän asuu Ylöjärvellä, Kurussa ja heillä on kotona pieni Hereford-karja. Tarun hieho oli APH Zora.
Jon Moisander (1997) oli kolmannessa luokassa kolmas. Hän asuu Orimattilassa. Heillä on kotona Herefordeja. Jon talutti näyttelyssä Thorsvik Kassandraa.
Maiju Pajula (1996) oli kolmannessa luokassa neljäs. Hän asuu Loimaalla. Maiju talutti näyttelyssä hiehoa nimeltä APH Z-Dance.
Valtteri Toivonen (1999) oli kolmannessa luokassa neljäs. Hän asuu Sauvossa ja heillä on kotona Herefordeja. Valtterin näyttelyhieho oli Thorsvik Kielo.